Triathlonteam226

Tässä nyt hieman kokemuksia viikonlopun Finlandia-hiihdoista.

Perjantaina saapuessani Lahteen, kävin kokeilemassa miten sukset toimivat Salpausselällä. Ilma oli noin kolme astetta pakkasella ja sateli hieman lunta. Lähdin lipsuttelemaan Siiri "Äitee" Rantasen patsaan luota kohti Tapanilaa. Heti ensimmäisessä ylämäessä huomasin, että pito oli hieman "herkällä". Hiihtelin kuitenkin pikkuhiljaa eteenpäin, koska luisto oli kuitenkin ihan hyvä. Kun olin lipsutellut noin 15 minuttia päätin kääntyä takaisin ja lisätä pikkisen Startin terva kakkosta. Paluumatka olikin jo melko juhlaa, pito oli parantunut ja luisto oli ihan hyvä. Olin tyytyväinen ja lampsuttelin hotelille suihkuun ja siittä kaverin kanssa pikkuiselle iltapalalle. Nukkumaankin pääsi ajoissa, kiitos Suomen maajoukkueelle, pelihän oli ohi jo vartissa.

Lauantai aamuna fiilikset olivat hyvät, aamupala maistui ja kaikki tuntui olevan okkei, kunnes saavuimme Lahden hiihtostadionille.

Ilma tuntui heti lämpimämmältä kuin -4, joka hotelilla ilmoitettiin. Ja sitähän se olikin, lähellä nollaa! Hermoiluksihan se meni, ei ollut enää aikaa muuttaa pitotälliä vaan piti rohkeasti vetästä pieni "hermokerros" suksenpohjaan. Hetken arpomisen jälkeen sukset olivat kunnossa.... toivottavasti..... Lähtökarsinassa suksia ladulla heilutellessa pitoa tuntui löytyvän, paukun kajahtaessa intoa puhkuen matkaan. Heti ensimmäisessä nousussa (lähtee heti stadionilta) huomasin, että kun uutta lunta tulee ladulle, voide jäätyy ja suksi alkaa tökkimään. Eipä siinä auttanut kuin toivoa vaan, että se alkaisi matkan edetessä pelamaan.... mutta ei alkanut. Välillä luisti kyllä ihan mielettömästi, mutta silloin luistoa oli eteen, taakse ja sivulle. Välillä piti taas niin hyvin,että tupsahdin ihan suoraan nenälleen ja yhden alamäen sain kävellä sukset jalassa. Ladut hävisivät monista paikoista kokonaan, kun uusi lumi ei kestänyt hiihtäjien määrää. Voimasanojakin tuli matkan aikana päästeltyä jokunen. Kaikesta huolimatta maaliin pääsin ja mitskun sain. Molemmat puolikkaatkin olivat suurinpiirtein yhtä hitaat. Ihan tavoiteaikaan en päässyt, mutta laitetaan se tällä kertaa voiteluvirheiden ja suksen toimimattomuuden piikkiin. Loppulasku ja stadionin kierto sujui ihan hyvin . Sykemittari näytti lenkin jälkeen lukemia max 169 ja keskiarvo 149.

Parkkipaikalla varusteita vaihtaessani eräs hiihtäjä kyseli, että olenko niin pettynyt etten mene saunaan. Vastasin jotta koetan välttää turhaa hikoilua, että nestettä ropassa riittää huomiselle. Siihen tämä vaan tuumasi, että taidat olla sairas jos huomennakin meet... Olenko?

Iltapäivä ja ilta meni siinä sitten palautellessa ja tankatessa. Parhaani mukaan koetin valmistautua seuraavaan aamuun ja uuteen hilppasuun. Sen verran illalla silmää luppasi, että meinasi jäädä Aikun pronssihiihto näkemättä. Sinnittelin kuitenkin.

Sunnuntai aamu valkeni yhtä harmaana kuin lauantainenkin, olo oli kuitenkin melko hyvä. Pientä kankeutta vain havaittavissa. Aamupala vain naamariin ja valmistautumaan päivän koitokseen. Suksipussista kaivoin Häijäästä syksyllä ostamani plussakelin "lerppakärki" Fisut, ajattelin niiden toimivan vaikka paana olisi hieman pehmeä. Sen verran varovainen olin lähdössä, että jäin suosiolla lähtöryhmäni häntäpäähän. Myöhemmin huomasin siinä tehneeni virheen. Alkumatka oli aika lepposaa jonossa hiihtelyä ja kellokin sen kertoi, eka vitonen kaksi minuuttia hitaammin kuin pertsalla!! Kymppi sitten samoissa ja 15 km jo neljä minuttia alle lauantain. Ehkä se tästä vielä kääntyy, ajattelin ja kääntyihän se. Jälkimmäisen puolikkaan tulin 10 minuuttia nopeammin. Hiihto oli aika intervallityyppistä, jonon ohi toisen letkan perään vähän huilimaan ja sopivassa kohtaa taas jonon ohi. Tätä jatkui johonkin 35 kiometriin asti, jonka jälkeen sai tulla loppumatkan lähes omaa hiihtoa. Mutta rupesihan se siinä noin 7 km ennen maalia painamaa...

Tavoiteaika täyttyi juuri kun lähdin loppulaskuun, joten taas jäin pikkaisen tavotteesta. Hiihto kulki omastamielestä hyvin, suksikin toimi hyvin, jossiteltavaa jäi siittä alusta. Oisko kannattanut lähteä hippasen lähempänä kärkeä ja yrittää hiihtää pikkisen kovempaa? Mittarikin näytti vain lukemia max 163 ja keskiarvo 147.

No virheistä oppii (toivottavasti) ja kokemus karttuu. Sunnuntaina ois vuorossa perineteinen Pirkka....