Triathlonteam226

... tai ei nyt sentään mutta Nokian triathlonviikonloppu päätti kohdaltani tämän kisakauden… ainakin triathlonin osalta. Ajatuksissa on kuitenkin aloittaa juoksuaika. Juokseminen on ollut hyvin vähäistä tässä jo jonkin aikaa ja nyt kisakauden jälkeen voisi syksyllä käydä muutaman juoksukilpailun, joten se on aloitettava treenaaminen.

Nokian triathlonviikonloppu olikin eräänlainen maraton tai triathlon jo itsessään. Viikonloppu vierähti talkoolaisena ja siinä jossain välissä tuli kisattua itse sprintti ja ihailtua Ironman-matkalaisia. Sunnuntaina herätys (kahden tunnin unien jälkeen) ennen neljää ja aamulla jo viideltä Vihnuksen rannassa aloitettiin hermostuneiden ja jännittävien teräsnaisten ja –miesten pyörien tarkastus ja numerointi eli katsastusmiehenä alkoi aamu. Siitä siirryinkin sujuvasti liikenteenohjaajaksi ja viimeinen etappi oli autokuskin hommissa kuskaten nesteitä ja energiaa juoksupisteille nuorille reippaille tytöille. Jollei ole Ironmanin suorittaminen helppoa niin ei se helppo homma ole olla järjestämässä kisojakaan! Kisojen järjestäjät ja talkoolaiset saavat kyllä, ainakin minulta, kaiken kunnian ja arvostuksen. Uskomaton määrä työtä ja organisointia, jotta ihmiset pääsevät rääkkäämään itseään kellon ympäri…

Onnittelut hienoista suorituksista kaikille triathlonkavereille puolikkaan ja täyden matkan menijöille! Samoin onnittelut myös ensi kertaa sprintissä kisailleille! Siitä se alkaa! Paluuta entiseen ei ole…

Nokialla päästiin myös seuraamaan ja kannustamaan Kai Söderdahlin mahtavan uran päätöskilpailua pitkällä maltkalla! Onnittelut Kaitsu vielä! Leirityksiä täällä jo odotellaan…

Joroisten jälkeen olen kisaillut muutaman sprintin, Aulangolla ja Nokialla sekä tietysti Kuopiossa SM-Sprintin. Hieman kyllä väsymys jo alkoi viimeisissä kisoissa vaivata. Ennen Kuopion kisaa teki flunssakin tuloaan mutta koko viikko lepoa ennen kisaa ja taas mentiin! Helteisessä Kuopion Sm-sprintissä uinti ei sujunut lainkaan. Tuli taas uitua hieman siksakkia ja unohdettua se rauhallinen veto ja ote vedestä. Rantauduin viimeisten joukossa ja se meinasi latistaa kilpailufiilistä, varsinkin kun kilpailun yksi talkoolaisista kannusti minua vaihtoon tullessa, että "paljon on ohitettavia"... Ja kun tulin vaihtoalueelle ja näin ettei siellä ole enää juuri pyöriä… Ja ehdin siinä jossain välissä kysymään vanhemmiltanikin, että onko paljon eroa kanssakilpailijaan… Ja olihan sitä 3, 5 minuuttia! Hemmetin helteet kun ei ole saanut käyttää märkäpukua! Vai vaatisiko se sittenkin lisää uintitreeniä…Tuo välimatka tuntui lähes mahdottomalta kuroa kiinni mutta yritin kuitenkin... ja onnistuin. Pyöräosuudella sain kaksi minuuttia ja lopulta menin ohi juoksuosuudella kylkipistoksista huolimatta. Siinä oli kyllä taistelun meininkiä! 

Nyt kun kesä on pulkassa voi hymyssä suin muistella kaikkia kisoja. Toisissa on ollut vähemmän ja toisissa enemmän osallistujia.  Monenmoista kokemusta on mahtunut näihin kisoihin, niin hyviä kuin huonojakin ja jotain niistä on toivottavasti opittukin. Tässä vielä yhteenveto vuoden kisoista:

SM-talvitriathlon N35 hopea    
                                        

SM-duathlon N35 kulta

Juhannustriathlon 4. sija

Ikaalisten sprintti N35 kulta

SM- 1/2 Ironman Joroinen N35 kulta

Aulanko sprintti kulta

SM-Sprintti Kuopio N35 kulta

Nokia sprintti kulta

+ pari harkkakisaa päälle

Kaksi vuotta sitten lähdettiin kokeilemaan miltä triathlon tuntuu sillä välineistöllä ja varustuksella ( ja kunnolla) mikä oli. Koukkuunhan sitä heti jäi. Viime kesänä koitettiin sitten kisailla kunnon varusteilla lyhyempiä matkoja ja nälkä kasvoi syödessä… Viimeinen vuosi on treenattu oikeasti ja tutustuttu mahtaviin ihmisiin ja saatu ystäviä ja treenikavereita rutkasti lisää. Ja paljon on opittu triathlonista ja treenaamisesta. Nyt on ajatukset jo jonkin aikaa olleet ensi kesän kisoissa ja tulevissa treeneissä... Lisäksi tässä tapahtuu myös jännittäviä lähiaikoina, mutta siitä lisää myöhemmin…

 Ei triathlon tähän lopu!  Treeneissä nähdään!