Triathlonteam226

Kaikkia tri lajeja on tullut huhkittua tasapuolisesti ja pikkuhiljaa muutkin lajit rupee naposteleen. Nyt vois ruveta nostaan sivakoinnin määrää, kun reilu tunti vasta ennättänyt kertyä tähän mennessä. Parin viikon päästä olisi tiedossa hiihtämistä Lapin lumilla, joten olis kyllä ihan hyvä saada alle muutama pitkäsiivu suksilla ennen "leiriä".  Pirkkaan en kerinnyt tällä kertaa, mutta mieli olisi tehnyt. Onnittelut urakkansa suorittaneille, taas on kroppaa piiskottu muutaman kunnan rajan verran.

Maanantaina oli pitkä pyörälenkki tuttuja reittejä pitkin ja odotetun puusillan ylitys Mahnalassa! Meinaan pysähdyin sillalle ihastelemaan, kuinka jäälautat ritisivät virran mukana. Aurinko kimmelsi vasten vettä ja kun oikein siristi silmiä, niin olihan ne Joutsenetkin siellä. Siinä sitten takinkaulusta auki ja hetken jo luulin, että on kesä. No matka jatkui ja kun tuli varjostava metsä, alkoi jää ja talvi, kun tuli aukee ja aurinko, oli tiet sulat ja vesi lensi. Kertakaikkiaan nautinnollista. Tästä mää tykkään.

Tänään ajovastuksella treenatessa tuntu, että kroppa on herännyt siihen tasoon, missä oikeesti mennään ja jopa vähän enemmän.. Tarkotus oliskin huhtikuun lopussa testata watit ja hapenotto, odotukset on korkealla. Positiivinen lataus on ollut tässä viikossa ja toivon, että ylämäet ja alamäet menee samassa suhteessa, sillä jos nyt olis ylämäkee yhtä pitkään kun oli alamäkee, niin alkaneen ylämäen pitäisi just riittää Joroisille .

Nyt on otettu kova loppukiri ja mies makaa kalkkiviivoilla!

Reilu kolme ja puoli vuotta sitten aloitin etäopiskelun liikunnanohjaajaksi ja se taival on nyt piirua vaille valmis. Viimeiset neljä kuukautta on ollut yhtä loppukiriä ja viimeset kolme viikkoa oli kamalaa puristamista.. Paljoa ei siis tullut tässä kuussa liikuttua, mutta silloin kun pyrähdin ovesta ulos päästin paineet pihalle.

Viime kesän ja syssyn jäljiltä ajoin itseni urheilulla jonkilaiseen rasitustilaan, eikä sitä yhtään auttanut kova paine psyyke puolellakaan. Ne treenit, mitä vuodenvaihteen molemmin puolin tein olivat ylläpitoa ja nuoralla tanssimista. Tehot ja vauhdit oli surkeat, mutta niistä tullut kuormitus oli kuitenkin melko suuri vielä jatkuneen rasitustilan takia. Äskettäin jouduin kolmeksi viikoksi pakko lepoon päättötyötä puristaessani ja se päättötyön valmistumisen kanssa tuntuisi jo nyt parin päivän tuntemuksilla olleen se, mitä tässä kaivattiin.

Urheilun kannalta on siis tapahtunut myös edistäviä asioita. Harjoittelun puute on selvää, mutta levänneeseen kroppaan on hyvä alkaa taas kerätä suorituskykyä. Voimatason mainitsin joskus aiemminkin jo nousseen ja nähtäväksi jää siirtyykö se lajivoimaksi kevään aikana. Nousut on ainakin ollet sen verran merkittävät, että jotain siitä varmasti siirtyy. Esim. jalkaprässissä 90 kilolla 50 toistoja noin 70 asteen kulmaan, tänä vuonna sama ja kilot 140. Hapenotto parantunut myös, kun määrät ovat olleet suotuisat sille. Esim. uinnissa lättäreitä ja bullareita käyttäen 500 metriä aikaan 6,05 ja ilman happoja.

Olen tehnyt myös jotain melko huvittavaa! Sillä kun ei ole toimistotuolia kotona, niin tein töitä koneen ääressä kuntopallon päällä istuen arviolta 5- 7 tuntia päivässä, eli viikossa saatoin pyöriä pallolla vaikka 30 tuntia.  Jos nyt totta puhutaan, niin sen pallon päällä voi röhnöttää samaan tapaan, kuin tuolinkin, mutta jostain sen urheilijan pitää tuntinsa löytää, hehhe.

Männä viikolla tuli kaksi lepopäivää, kun kisuttelin orastavaa epävarmuutta pois olotilan suhteen. Muuten viikko vierähti aktiivisissa merkeissä ja tulipa avattua hiihtokausikin 30 minuutin pläjäyksellä.

Tässä sitten liikkeeni:

Ma:   pyörää 4h 40min + illalla punttia jaloille, keskivartalolle

Ti:    lepoo

Ke:  uinti 45min+hiihto 30min+ juoksu 40min pk

To:  jumppa aamulla ( pikkuhikee), ilalla uinti 1h 15min + pyörä 1h

Pe: lepoo

La: pyörä 3h 10 min + punttia nääshallilla

Su: uinti 1h45min, illasta juoksu 19km