Triathlonteam226



Kuulumisia valmennuskurssilta PDF Tulosta Sähköposti
27.11.2011 18:42

Taas tuli vietettyä viikonloppu Vierumäen suunnalla uinnin 2-tason valmennuskurssin toisen lähijakson merkeissä. Hyvää asiaa taas kerran, ja itselle siinäkin mielessä hyödyllinen reissu, että pääsin näyttämään videokuvaa omasta uinnista 15 erittäin kriittiselle valmentajalle. Tuli paljon palautetta ainakin siitä, mikä menee pieleen Wink mutta on kuulemma triathlonistiksi ihan luontevan näköistä menoa.

Tässä vähän tiivistelmää siitä, mitä ajatuksia itselle jäi mieleen erityisesti triathlonistin vinkkelistä. Käsiteltiin monia muitakin asioita, mutta keskityn tässä vain tekniikkaan, kun se on kuitenkin pahiten hakusessa meillä kaikilla. Sarjoja jokainen osaa uida, siinä suomalaiset on maailman parhaita. Mutta kun se vauhti tulee ensisijaisesti oikeasta tekniikasta, niin uimalla pää jäässä 60min kelausta ei päästä kovin pitkälle.

-  Kolme olennaisinta asiaa vapaauinnin tekniikassa: asento, rullaus, rytmi. Jos nämä kolme eivät ole kunnossa, ei kannata miettiä korkeita kyynärpäitä yms. epäolennaista. Toisaalta, jos nämä kolme ovat kunnossa, tulee suurin osa muistakin tekniikan osa-alueista automaattisesti kuntoon.

- Asento: pinnan myötäisesti, lantio pinnassa ja pää vartalon jatkeena. Asento periaatteessa sama kuin pystyssä seistessä. Painaudutaan kannattelevinta ruumiinosaa eli keuhkoja vasten. Ajatuksena työnnetään rintakehää alaspäin, ”uidaan alamäkeen”. Aktivoidaan vartalon tukilihakset kannattelemaan vartaloa. Hyviä harjoitteita: kellunnat/uintiin lähtö aina kellunnan kautta, vauhdittomat harjoitteet, joissa potkut tai käsivedot ei kompensoi asennon puuttumista, uinti esim. siten, että jalat ovat sidottu yhteen...

- Rullaus. Vartalon rullaus on moottori, joka pyörittää propelleja eli käsiä. Hartia-lantiokytkös olennaista, eli molemmat rullaa tasapainoisesti ja yhtäaikaisesti. Tärkeää: rullaus tapahtuu mahan puolelta, eli edes vedenpäällisessä palautusvaiheessa käsi ei missään vaiheessa ylitä hartialinjaa. Ajatuksena uidaan selkä seinää vasten. Kättä ei tällöin pystytä nostamaan yli hartialinjan. Tämä sen takia, että ei ole taloudellista tehdä yliojentavia liikkeitä, kuten hartialinjan ylittämistä, tai  vaikka käden kurottamista pitkälle käden tullessa veteen. Turhaa energianhaaskausta, ja hartialinjan ylittäminen pakottaa lantion tippumaan. Tämän voi jokainen kokeilla seisten laittamalla kädet suoraksi eteen ja nostamalla kädet suorina ylös ja niin pitkälle taakse, kuin menee. Hartialinjan ylityttyä lantio työntyy eteenpäin, uidessa siis alaspäin. Esimerkkiharjoitteita: kylkipotkut 10 potkua kyljellään 45 asteen kulmassa + puolenvaihto, 8 potkua + puolenvaihto jne. aina neljään potkuun asti. Kylkiuinti esim. 6 potkua 1 käsiveto, 4 potkua 1 käsiveto jne.

- Rytmi. Eteenpäin vievä liike jatkuu koko ajan, eli käsiveto ei jää liu'uttelemaan pitkäksi aikaa, vaan käden tullessa veteen alkaa samantien – vartalon kierron mukana – otevaihe eli valmistaudutaan jo työntövaiheeseen. Tahdistus ei ole suositeltavaa, sillä silloin uintiin tulee pitkä vaihe, jolloin mikään liike ei vie eteenpäin ja vauhti hidastuu. Tähän kun vielä lisätään hengitys, niin meikäläisenkin hidastetusta videokuvauksesta näkee, että olen hetken aikaa lähes paikoillani. Vertauksena kävely, sekin on jatkuvaa, eikä joka askeleen jälkeen pysähdytä ja oteta uutta askelta. Joten rytmin pitäisi olla katkeamaton ja noudattaa vartalon jatkuvaa rullausta. Harjoitteita: edelleen uinti siten, että jalat ovat sidottu yhteen. Kaksitahtipotkulla uinti, pakottaa oikeansuuntaiseen rytmiin. Kellunnasta liikkeellelähtö, ensimmäisten käsivetojen rytmin säilyttäminen.

- Korkea kyynärpää otevaiheessa. Tätä usein korostetaan ja se tuntuu välillä olevan ”mittari”, kuinka hyvin vaparia uidaan. Kuitenkin, korkea kyynärpää on täysin epäolennainen asia, johon kuitenkin aina tartutaan, ikään kuin se olisi syy ja ratkaisu huonoon uintiin ja sen kehittämiseen. Korkea kyynärpää on asia, jota ei pidä korostaa, eikä varsinkaan vääntämällä vääntää sitä kämmentä kyynärpään alle. Korkea kyynärpää on vain rullaavan uintityylin ”sivutuote”, jos niin voi sanoa. Eli vartalon rullaus mahdollistaa korkean kyynärpään ilman pakottamista. Joten, jos uit mahallasi, niin turha vääntää kättä epäluonnollisiin asentoihin. Sen sijaan rullaa hartioilla ja lantiolla rytmikkäästi, jolloin käsi lähes luonnostaan veteen tullessaan lähtee hakemaan otetta oikein.

- Lopputyöntö. Tästä kirjoittelinkin jo aiemmin, mutta otetaan se vielä kerran tähän. Eli lopputyöntö on myöskin vain ”sivutuote” vartalon rullaukselle, jonka mukana käsi irtoaa luonnollisesti vedestä. Lopputyönnön pituutta on turha korostaa, sillä sen propulsiivinen suuntaus on alaspäin – ei eteenpäin. Joten, käsi tulee ulos vedestä luonnollisesti vartalon rullauksen mukana noin lantion korkeudelta.

- Aasinsiltana tähän, päästään siihen, mikä on käsivedossa olennaista. Eli työntövaiheeseen, joka tapahtuu otevaiheen (korkea kyynärpää) ja lopputyönnön välissä. Siinä eteenpäin vievä voima on suurin. Tämä on oikeastaan käsivedon ainoa vaihe, jota kannattaa korostaa millään lailla. Se on sitten enemmänkin henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinni, tapahtuuko työntövaihe vartalon keskilinjaa pitkin, kylkiä pitkin, millä syvyydellä jne. Olennaista on, että tässä vaiheessa kämmen työntää vettä taaksepäin, ei sivuille tai alas.

- Lopputiivistelmänä todetaan vielä, että ennenkuin mietit käsivedon muotoa tms, tarkista ensin, onko kolme olennaisinta asiaa kunnossa. Eli asento, rullaus ja rytmi. Jos ei ole, niin on turha keskittyä epäolennaiseen, kun tärkeimmissä perusasioissa on vielä tekemistä. Voi tuntua vaikealta ja vähän turhaltakin treenata näitä asioita, kun niitä tehdessä matkaa ei voi mitata, aikaa ei voi kellottaa, eikä ole muutenkaan konkreettista mittaria harjoituksen ”hyvyydelle”. Kuitenkin, jos näitä juttuja viitsii tehdä, niin pian huomaa jo työn tulokset, kun uinti ei yhtäkkiä ole enää ollenkaan raskasta. Ja hyvä vinkki noihin tekniikkaharjoitteisiin on, että sitoo ne aina käytäntöön siten, että esim. kylkipotkuissa, joissa korostetaan vartalon kiertoa, potkitaan esim. kolme kertaa puolelta toiselle, ja tämän jälkeen jatketaan normaalisti uiden vaikka kolme käsivetoparia korostaen vartalon kiertoa. Näin saa nopeasti siirrettyä tekniikkadrillit oikeaan uintiin.

Tulipas tekstiä. Seuraavan kerran kun menette uimaan, niin miettikääpä näiden asioiden toteutumista omalta kohdaltanne. Itse aion ainakin vietän ensi viikolla paljon aikaa altaassa näiden asioiden parissa...

Viimeksi päivitetty 27.11.2011 18:44
 

Yhteistyössä:

Olet:  : Etusivu Seura Blogit Joel Kuulumisia valmennuskurssilta