Ei ole helle juuri hellinyt täällä Nokialla, ei vissiin juuri muuallakaan Suomessa. Tehokkaammat treenit on täytynyt miettiä sisätiloihin, ei ole järkeä korventaa keuhkojaan tuolla paukkupakkasessa mikäli meinaa sykkeitä nostaa vk- alueelle ja siitä etiäppäin.

Eilen oli esimerkiksi tällainen ihan hyvä "sisäpäivä".

A : Uinti sis. 3+500m im-vauhti, 3x200m vk1 + tekniikkaa ja lättäreillä lyhyitä pätkiä (siis hallissa, ei avannossa kuten kymppiuutisten kevennyksen pappa)

I: Makkari-duathlon "pyramidina". Eli 15min juoksu kiihtyen + 30min pyörä vk 1+ 15min juoksu laskevalla teholla. Ja lämmittelyksi 30min lihaskuntopiiri.

Tänään kuskailen poikia treeneihin, samoin voimistelutyttöjä huomenna. Ajattelin kyllä juosta ja hiihtää pk:ta odotellessa, laitetaan pakkasrajaksi vaikka -25c.

Se on moro!

Kevyellä viikolla on hellitty kroppaa tässä männäviikolla. Vanhemmiten olen oppinut ottamaan kevyet viikot kevyesti, ehkä jo vähän liiankin kevyesti. Mutta nyt tuntuisi olevan virtaa taas aloitella kolmen viikon treenijaksoa. Viikonloppu meni mussukkaisen kanssa kylpylässä ihan kahdestaan ilman noita ihania ipanuuksia. Sain kollegoilta kyllä hyviä vinkkejä "sano että meet baariin parille ja mee salaa hiihtään" mutta tällä kertaa pidättäydyin, siis treenaamisesta. Kun treeneistä ei ole viikonlopulta raportoitavaa, niin laitetaan varustepuolesta pari ajatusta.

Kompressiovarusteet ovat viime vuosina vahvasti tulleet mukaan kestävyysurheiluun ja sitä kautta myös triathloniin. Itse suhtauduin niihin aluksi perussuomalaisesti naureskellen. Juppien hullutusta ja balettimiesten hapatusta. Erään pyörähaaverin seurauksena sain pohjelihakseen pienen repeämän pari vuotta sitten, ja tätä kautta pienikin tärähdys aiheutti kipua. Taisi olla Kaitsu joka silloin suositteli kompressiosukkaa ja sitten häpeissäni ja salaa ympäristöltä sellaiset olin puolipakotettu hankkimaan. Jalka parantui ajan mittaan mutta sukat jäi. Etenkin juostessa totuin nopeasti tuohon mukavaan puristukseen, joka ainakin tuntemuksen tasolla piristää kovemmassakin rypistyksessä. 

 Tässä tämän hetken high-techia, sukassa on mukana metallisäikeitä antamassa tiukkaa kompressiota ja edesauttamaan oikeanlaista lämmönsäätelyä lihaksessa. Ja jos sukan nimi on "speed metal" niin se ei voi missään tapauksessa olla huono. Rock. Näitä olen testannut nyt pari kuukautta ja me like.

No, kompressiohommat on nyt pikkuhiljaa karanneet lapasesta ja siirtyminen kovempiin aineisiin on jo tapahtunut. Jokaisen pitkän matkan treenaajan tärkein tekstiili on fillaripöksyt, ja kuvassa alla olevat kompressoivat pöksyt on ollut käytössä nyt tämän vuoden. Kevät ja pitkät lenkit maantiellä sitten toden sanoo, mutta pitkissä Pirkkis-sessioissa on tuntunut mukavalta ja ryhdikkäältä tuo pieni "puristus oikesta paikasta", kuten siinä jossain vanhassa mainoksessakin sanottiin. 




No eihän ne kompressointihommat noihin housuihin jääneet. Joulupukin kontissa oli minulle sitten vielä mahtava kompressioalusasu, eli nyt saan paineistettua itseni vakuumipakettiin päätä ja kämmeniä lukuunottamatta.
Kompressiohanskoista varmaan kävisi tiukat kumihanskat. Kompressiohatun saisi varmaan juniorimallisesta uimalakista, joka kompressoisi tiukassakin kisatilanteessa ajatukset kristallinkirkkaaksi...tuotekehitystä odotellessa...

No, mitäs ite ajattelet kompressiovaatetuksesta? Tuleeko käytettyä, huippua vai humpuukia?

Niin se vaan tuli valmiiksi tämäkin viikko, vaikka vähän itseäkin epäilytti kun katseli kalenterista näitä muita aktiviteetteja perhe- ja työelämän rintamalla.

Hieman uhrimieltä ja mielikuvitusta niin määräviikon minimit saatiin kuin saatiinkin kasaan.

Jakaumaa:
Uintia n. 3h
Juoksua 5,5h
Pyörää 5,5h
Hiihtoa 2h
Lihaskuntoa 1h

Juoksua tuli nyt vähän reilusti, olosuhteiden pakosta. (Jonkun vienti jonnekin, ja sillä aikaa juoksua)

Tänään oli esim. jalkapallopoikien kyytivuoro ja keskimmäisen synttärijuhlat, esikoisen treenit ja pikkuhokarilla pari peliä. Niin se pitkä lenkki... Kello vaan aamulla soimaan ja MTB:llä tuonne pimeään ja lumeen...2h15min ehti ajaa ja sitten kotiin koukkaamaan pojat kyytiin, vähän energiaa koneeseen, pyörä auron perään ja treeni jatkui sitten Pirkkahallissa Tapsan ja Kaapon peesissä. Välissä ehti äänestämäänkin ja sitten kotiin siivoamaan ja karjalanpiirakoita "leipomaan". No ne oli kyllä pakasteversioita, tunnustetaan. Haittaaks se?

Ensi viikko onkin sitten palautteleva viikko. Vuosi on lähtenyt siis ihan hyvin käyntiin, kuormaa on ollut sopivasti ja varaa on vielä nostaa hyvinkin kohti kevättä. Vaakakin näytti jo tänään aamulla seiskalla alkavia lukemia, 1.1 2012 se näytti 84,1kg. 

Että kyllä täältä noustaan taas, hitaasti mutta epävarmasti! Mukavaa viikkoa sulle.