Triathlonteam226

Siitä onkin vierähtänyt pitkä aika kun viimeksi olen kirjoitellut. Muutama on jo ennättänyt kaivatkin minua takaisin

Nyt kun on kulunut tovi pystyy katsomaan tapahtumia eri silmin. Viime syksy oli kokonaisvaltaisesti melko rankka. Jopa niin rankka, että teräsnainenkin voi väsähtää. Toisaalta ei ole mikään ihme, sillä huolien lomassa yhdistin aikataulullisesti  arjessa ison läjän opintoja( kahdessa tiedekunnassa), työtä sekä määrällistä harjoittelua. Mutta nyt alkaa tuntua siltä, olen saamassa takaisin sen tarmoni ja intoni mikä on itselleni tyypillistä.

Niinpä en ole nyt asettanut itselleni ensikesälle tavoitteita tai kisasuunnitelmia. Katson päivä kerrallaan ja reenailen fiiliksen mukaan. "Fiiliksen" tarkoittaa sitä, että hiihdän sydämen kyllyydestä jos siltä tuntuu, jos suksi ei luista jätän lenkin väliin. Juoksen Oodin kanssa kulmalle tahi sitten pidemmälle. Nautin ohjatuista jumpista ja Trek kulkee kohti Lempäälää pakkasesta huolimatta. Nautin myös siitä, että ei tarvitse tehdä vain sen vuoksi, että viikossa kuuluu olla tietyt harjoitteet...

Olen myös onnellinen siitä, että Heini on kotiutunut omaan asuntoon vastuineen melko mukavasti. Itselläni jäljellä viimeinen tentti( huhtikuussa) ja toukokuussa saan niiata paperit käteen ollen laaja-alainen erityisopettaja alakoulusta ammatikorkeaan sekä äidinkielen ope. JESS!

Joten, vaikka edessä olisikin "välivuosi" uskon, että tulen kyllä takaisin!

" Lakkaa murehtimasta maantien kuoppia ja  iloitse itse matkasta"